AlkuSavon rykmenttiJuvan komppaniaTarinoita sotilaista → Heikki Karjalainen, ruodut 45 ja 44. Ruotusiirto vai kaksi samannimistä?

Heikki Karjalainen, ruodut 45 ja 44. Ruotusiirto vai kaksi samannimistä?

Kun samanniminen sotilas esiintyy asiakirjoissa kahdella eri ruotunumerolla varustettuna, on tarjolla kaksi tavallista selitystä: kyseessä voi olla miehen siirto ruodusta toiseen tai sotilaina on ollut kaksi samannimistä miestä. Usein asia selviää helposti, jos merkintä ruotusiirrosta jostakin asiakirjasta löytyy tai siviilielämän tietoja muista lähteistä on riittävästi saatavissa ja sopivasti kahdelle jaettavissa. Aina ei löydy varmistusta kumpaankaan päätelmään helposti – varsinkin kun kolmantena vaihtoehtona on aina kirjurin inhimilliset numerovirheet.

Sotilastietoja

Juvan komppanian Heikki Karjalaisen kohdalla sotilasasiakirjoissa ei ole mitään ruotusiirtomerkintää, vaikka nimi on selkeästi merkitty ruodun 45 sotilaaksi katselmuksissa 1712, 1716, 1719, 1720 ja 1721, mutta vuoden 1735 katselmuksessa nimi mainitaan ruodun 44 sotilaana. Silloin hänet on todettu raihnaiseksi ja ero vahvistettu. Ei löydy myöskään mainintaa “ensimmäisen Heikin” palveluksen päättymisestä tai “toisen Heikin” palveluksen alkamisesta. Syntyy vaikutelma, että kyseessä voisi hyvinkin olla sama mies. Mutta miksi ja milloin numero vaihtuu? Onko kirjurin sotkuja vai vaihtuuko oikeasti?

Palkkaluetteloita on saatavissa vuodesta 1731 alkaen ja niissä Karjalainen on jo ruodun 44 sotilaana. Jo aikaisemminkin marraskuussa 1727 Karjalainen esiintyy Lappeenrannan linnoitustyöhän osallistuessaan numeronaan 44. Edellinen rupeama samoissa töissä Karjalaisella oli marraskuussa 1724, mutta silloisissa luetteloissa ei valitettavasti ole alkuperäisiä ruotunumeroita.

Heikki Karjalainen on mainittu myös kaksikkaiksi otettujen sotilaiden katselmuksessa jo vuonna 1707. Hänen kerrotaan kuuluvan Pieksämäeltä otettujen miesten joukkoon. Todennäköisesti mies kuuluu niihin elossa säilyneisiin, jotka 1710 liitettiin varsinaiseen Savon rykmenttiin.

Siviilitietoja

Juvan komppanian katselmuksessa 1716 Heikki Antinpoika Karjalaisen kotiseutuna mainitaan Mikkeli. Se ei välttämättä ole ristiriidassa Pieksämäen kanssa, jos Mikkeli on syntymäpaikka ja Pieksämäki kaksikassotilaaksi ottamisen paikkakunta.

Juvan komppanian katselmustiedoista selviää myös, että iästä laskettu syntymävuosi on noin 1690 ja mies on naimisissa viimeistään vuonna 1716. Tässä yhteydessä ei ole yritetty etsiä tietoja miehen varhaisvaiheista ennen Juvalle tuloa.

Juvan henkikirjoista Heikki Karjalaisia ei löydy, mutta sotilas Karjalaisen vaimo maksaa henkirahaa isonvihan jälkeen 1722-26 Tuhkalassa. Vaimo asuu Niilo Myyryläisen talossa Tuhkala 2:ssa.

Juvan ensimmäiseen rippikirjaan vuosilta 1741-51 Heikki Karjalainen kuitenkin vielä ehtii. Siinä hän asuu Kilpolassa vaimonsa Kirsti Tynnisen ja 7 lapsensa kanssa. Rippikirjassa on kuolinpäiväksi merkitty 7.6.1744 yhtäpitävästi Hiskin tietojen kanssa. Historiakirjoista voi löytää myös useimpien lasten kastetiedot Tuhkalassa ja nuorimmainen vielä Kilpolassa 1736. Ketään toista Heikki Karjalaista ei tähän aikaan kirkonkirjoissakaan mainita. Myöhemmin kyllä ainakin sotilas Heikki Karjalaisen poika Heikki jatkaa sukua Juvalla.

“Kenen” sotilas Heikki Karjalainen oli?

Karjalaisen Risto-pojan kastetiedossa 1725 on erikoinen maininta lapsen isästä: Peer Pennoises Såldath Henrich Karjalainen (kaste N:o 87) Nimi viitannee Tuhkala 3:n isäntään Pekka Pennaseen.

Karjalaisen vaimo asui kuitenkin Tuhkala 2:ssa Myyryläisillä. Tässäkään ei ole mitään ristiriitaa. Ainakin vuoden 1735 katselmustiedoissa Pekka Pennanen ja Niilo Myyryläinen ovat kummatkin ruodun 44 isäntiä. Tosin katselmusluettelossa Pennasen nimi on ilmeisen virheellisesti kirjoitettu Paunoseksi, mutta ajankohdan maa- ja henkikirjoissa yleensä selvästi Pennaseksi. Näiden isäntien välille ei riitaa sotilaasta pitäisi syntyä.

Heikki Karjalainen on siis ollut ruodun 45 sotilaana ainakin vielä 1721 katselmuksessa ja tullut ruodun 44 sotilaaksi viimeistään 1725 (lapsen kastetieto). Tämä merkitsee, että tieto ruodunvaihdosta on voinut olla katselmuksessa 1728. Sen tilaisuuden asiakirjat eivät ole säilyneet.

Päätelmät

Ylläolevista tiedonmuruista voi tehdä ainakin sen johtopäätöksen, että ruotunumeron vaihtuminen ei näytä olevan katselmuskirjurin kertaluonteinen kömmähdys. Melko helppo on myös uskoa, että kyseessä on yhden ja saman miehen yli 20 vuotta kestänyt sotilasura ja selviäminen hengissä Suuresta Pohjan sodasta. Numeron vaihtuminen siinä touhussa on ollut pikkujuttu.

© Maija-Liisa Laakso 2021