AlkuSavon rykmenttiJuvan komppaniaTarinoita sotilaista → Mats Persson Lievonen - sitkeähenkinen, mutta sammuiko suku?

Mats Persson Lievonen – sitkeähenkinen, mutta sammuiko suku?

Juvan komppanian miehistöluetteloita Riiasta on saatavissa elokuusta 1700 huhtikuuhun 1702. Sinä aikana sotilaiden määrä väheni yhteen neljäsosaan alkuperäisestä. Suurin osa kuoli tarttuvaan tautiin, mikä koetteli kovasti muutakin kaupungin väkeä. Yksi ainakin toisen vuoden kevääseen asti hengissä selvinneistä oli Mats Lievonen. Kuka ja mikä mies hän oli?

Sotilaana vanhassa rykmentissä

Riikaan tullessaan Mats Lievonen oli ollut sotilaana jo ainakin 15 vuotta, sillä hänen nimensä on löydettävissä Savonlinnassa 1685 pidetyssä von Cronmanin rykmentin katselmuksessa. Silloisen rykmentin ruodun 26 ruodutettuja olivat Juvan Vehmaasta kappalainen Sigfridus, Pål Härkönen, Olof Martikainen ja Anders Vesterinen.

Vuoden 1682 henkikirjassa Vehmaan Vesterisillä on renkinä Matti Lievonen. Myöhemmin häntä ei talonväkeen ole merkitty – eikä muuallekaan, joten on mahdollista, että hänet on otettu nihdiksi jo pari vuotta ennen mainittua katselmusta. Väenottoluetteloita ei ole saatavissa vuoden 1679 jälkeen.

Mats Persson Lievonen oli ollut myös linnoitustöissä Narvassa 1695, joten hänellä oli jo kokemusta ulkomailtakin tullessaan Riikaan uuden rykmentin sotilaana N:o 3.

Sotilaana uudessa rykmentissä

Juvan henkikirjoista Mats Lievosesta ei siviilimiehenä löydy muuta mainintaa kuin yllä mainittu renginpesti vuodelta 1682. Sotilaana hänen elämäänsä pääsee kurkistamaan vaimon välityksellä. Vaimo asui henkikirjojen mukaan Laukkalassa vuosien 1704 ja 1708 välisenä aikana Pärnästen talossa. Voidaan siis päätellä Matin säilyneen elävien kirjoissa vielä monta vuotta Riian miehestöluetteloiden antaman tiedon jälkeenkin.

Herää uteliaita kysymyksiä ilman vastausta. Missä välissä mies on naimisiin ehtinyt? Luultavasti Riiasta ei myönnetty vihkilomaa. Varmaankin hänen on täytynyt avioitua ennen vuotta 1700. Vaimo on ehkä onnistunut välttämään henkirahan kerääjiä tai asunut aikaisemmin tunnistamattomana jossakin muualla. Vehmaan Vesterisillä on kyllä asunut nimettömän sotilaan vaimo 1693 ja 1694, mutta ei sen jälkeen. Joskus sotilaat ottivat perheitään mukaan ulkomaankomennuksille. Miksi vaimo asui Laukkalassa? Sen kylän talot eivät olleet ruodun 3 taloja. Olikohan vaimo ehkä Pärnästen tyttäriä?

Vaimon merkintöjen avulla saamme myös tiedon Mats Lievosen etenemisestä urallaan: vuoden 1705 henkikirjassa mainittu sotilaanvaimo on 1706 henkikirjassa muuttunut korpraalinvaimoksi. Vuoden 1708 jälkeen tiedot sitten loppuvat kokonaan. Tapahtuiko jotakin korpraalille vai hänen vaimolleen? Sekin kysymys jää vastausta odottamaan. Tunnistettavissa olevia jälkeläisiä ei Mats Lievoselle Juvalta löydy.

Juvan Lievosista

Nassokinin läänityksellä sijaitsevan Lievolan kylän 4-5 talosta kaksi oli koko 1600-luvun alkupuolen Lievosten hallussa, mutta muualla pitäjässä nimeä ei asiakirjoissa esiinny. Vuoden 1651 maakirjasta lähtien voi havaita reviirin laajentamisyrityksen Mäköisiin, kun Per Lievonen otti viljelläkseen Mårten Venäläisen entisen tilan. Tämäkin talo oli Nassokinille läänitetty. Per Lievosen etunimi tietysti kiinnostaa, jos etsitään Matti Pekanpojan juuria.

Per Lievosen nimi pysyy maakirjaisäntänä Mäköisissä vuoteen 1663 asti, mutta maantarkastuksen yhteydessä vuoden 1664 maakirjassa Mårten Venäläisen autio Mäköisissä onkin merkitty Eskel Kemiläisen viljelemäksi ja Per Lievonen on ilmestynyt Lievolaan kolmanneksi Lievonen –nimiseksi isännäksi entisten Olof Pålsson ja Jöns Jönsson –nimisten lisäksi. Olikohan sama Pekka? Lievosten suurvaltakausi Lievolassa päättyy vasta 1680-luvulla, kun vanhat Lievosten talot siirtyvät muille suvuille ja jäljelle jää vain Per Lievosen talo.

Mats Persson Lievosen isä Per ja veli Johan?

Maantarkastuksen jälkeen alkaa maakirjoissa esiintyä yleisemmin isäntien patronyymejä. 1664 Per Lievonen on Andersson, mutta 1666 lähtien Hendrichsson/Hindersson. Aikaisemissa dokumenteissa Juvan Lievosten klaanissa ei ole Antteja eikä Heikkejä. Oikeata nimeä ei nyt yritetä kuitenkaan ratkaista, kun kiinnostuksen kohteena on nuorempi sukupolvi.

Maakirjaisännäksi Per Lievosen jälkeen 1687 taloon tulee Johan Persson. Vuoden 1695 maakirjassa sukunimikin mainitaan ja se varmistuu Lievoseksi. Talo on kuitenkin merkitty jo autioksi vuodesta 1694 lähtien ja 1703 uudeksi viljelijäksi merkitään Krister Liimatainen. Tähän sammuu Lievosten suku Lievolassa ainakin talollisina.

Henkikirjoissa on ensimmäinen maininta Per Lievosesta vuonna 1649. Hän asuu naimattomana yhdessä äitipuolensa kanssa Lievolassa todennäköisesti talossa, jonka maakirjaisäntinä samana vuonna on mainittu Pål tai Olof Lievonen. Ei ole mitään varmuutta, onko tämä nuori Pekka jompikumpi Per Lievosista, jotka pistäytyvät henkikirjoissa paljon myöhemmin, yksi Lievolassa 1693 ja toinen Rantuussa 1693 ja 1694. Lievolassa 1693 henkiveron maksanut Pekka voisi kyllä olla Johan Lievosen isä, koska veroa ei juuri sinä vuonna perittykään Johanilta. Henkirahan perintä vaikuttaa olleen kovin tehotonta ja sattumanvaraista tällä vuosikymmenellä. Johan Persson Lievonen on maksanut henkirahansa Lievolasta 1688, 1690 ja 1694.

Yritys etsiä sukulaisia sotilaalle nimeltä Mats Persson Lievonen johti vain hyvin epävarmoihin ehdotuksiin Juvalta. Toki on mahdollista sekin, että hän on muualta tullut rengiksi Vehmaan Vesteriselle, mistä nimi oli aluksi löydettävissä 1682.

Viimeinen Lievonen Juvan henkikirjoissa on Grels, joka on renkinä 1710 ja 1711 Murtosessa ja 1712 Maivalassa. Isännimeä ei tälle viimeiselle mainita. Isonvihan jälkeen Lievosia ei ole Juvan puhtaaksikirjoitetuissa henkikirjoissa vuoteen 1727 mennessä eikä nimeä Hiski-tietokannastakaan Juvalta helposti löydy.

© Maija-Liisa Laakso 2021