AlkuSavon rykmenttiJuvan komppaniaTarinoita sotilaista → Mikko Juhonpoika Purhonen - vaimon valintaa

66 Mikko Juhonpoika Purhonen - vaimon valintaa

1700-luvun alun henkikirjoissa on mainittu runsaasti sotilaiden vaimoja maksamassa henkirahaa, joka tosin oli pienempi kuin muiden maksama. Heidän miehensä olivat henkirahasta vapautettuja. Harmillisesti näissä ei yleensä kerrota, kenen vaimo talossa asuu. Jos muiden lähteiden perusteella tietää, että joku isäntäperheen jäsenistä on sotilaana kyseisenä aikana, voi arvailla, kenen vaimosta on kyse. Usein näin ei ole, sillä ruotutalollisten oli sodan alkupuolella vielä verraten helppoa saada palkkasotilaita oman perheen ulkopuoleltakin.

Ruotuisäntien velvollisuuksiin kuului huolehtia sotilaan perheen asunnosta. Sotilastorppia ei tuohon aikaan vielä käytännössä juurikaan ollut. Luultavasti joku isännistä majoitti sotilasperheen muiden loisten tapaan johonkin tuvannurkkaan tai pihamökkiin, jos sotilaalla itsellään ei asuntoa ennestään ollut. Siis toinen mahdollisuus yrittää tunnistaa nimettömiä sotilaanvaimoja henkikirjoista on ruotuisäntien kautta. Edellytyksenä tietysti on, että tietää sotilaan ruotunumeron ja ruotuisäntien nimet kyseisenä aikana. Numeron yleensä tietää, mutta isäntien nimien selvittäminen varhaisina aikoina voi olla työlästä, sillä heitä ei katselmuksiin ole merkitty ennen vuotta 1735. Suuremmista kylistä taloja kuului useisiin eri ruotuihin ja yhteen ruotuun voi kuulua taloja 2-3 kylästä. Vuosien varrella tapahtui myös muutoksia ruoduissa esim. autioitumisten tai tilojen yhdistämisen tai jakamisen takia.

Tämä tarina kertoo yrityksestä tutkia, voisiko joku Soiniemen henkikirjassa 1697 mainituista kolmesta nimettömästä sotilaanvaimosta olla Soiniemen ruodun 66 Mikko Juhonpoika Purhosen vaimo. Toinen juttu olisi sitten todistella hypoteesi paikkansapitäväksi, mutta sitä tarinaa en luultavasti koskaan kerro.

Sotilastietoja

Ruodun 66 Mikko Juhonpoika Purhonen on Riian miehiä. Se merkitsee, että lähtötietoja on vähän. Hän on Riiassa ollut mukana elokuun 1700 miehistöluettelossa, mutta jo marraskuun nimiluettelossa on tieto miehen kuolemasta 26.10.1700. Ilmeisesti kaupungissa riehunut kulkutauti tappoi tämänkin miehen kuten monen muun.

Hän ei kuitenkaan ollut enää mikään poikanen, koska sama mies oli ollut mukana jo vanhassa rykmentissä eversti Joachim von Cronmanin rykmentin Henkikomppaniassa osallistuen 1685 pidettyyn katselmukseen Savonlinnassa ja 1695 linnoitustöihin Narvassa. Siten mahdollinen vaimo Juvalla ehti olla jo monta vuotta melkein leskenä ennen leskeksi jäämistään.

Juvan ruodutus- ja väenottoluetteloista ei Mikko Juhonpoika Purhosen nimeä löydy, mutta huomio kiinnittyy Juho Mikonpoika Purhoseen, joka on ruodutettu vuosina 1661-65 Soiniemestä ja kirjattu myös jousiluetteloon 1665 samasta kylästä. Nimien perusteellahan tämä vaikuttaa isä-poikasuhteelta?

Henkikirjatietoja

Ainoa Juvan henkikirjoista löytyvä Mikko Purhonen on vuodelta 1656. Oikeastaan vain tämännimisen miehen vaimo on asunut ilmeisesti itsellisenä Knut Anttosella Soiniemessä. Tämä mies on kyllä liian varhainen ollakseen vuosisadan lopun sotilas.

Sen sijaan tutkimuksen kohteena olevan sotilaan isäksi sopiva ja myös ruodutuksissa esiintynyt Juho Mikonpoika Purhonen on maksanut henkirahansa Soiniemestä vuosien 1662 ja 1666 välisenä aikana. Henkikirjoista saadaan lisätietoina, että samassa taloudessa Purhosen ja hänen vaimonsa kanssa on asunut myös nihti Simo Auvisen vaimo. Vuonna 1667 Juho Purhosen vaimo maksaa yksin talossa henkirahaa mutta nyt leskenä. Tämän jälkeen Purhosen leski ei esiinny henkikirjoissa tai ei ole tunnistettavissa. Sehän harmittaa, kun hänellä saattoi helmoissaan pyöriä kiinnostava Mikko-niminen poikalapsi.

Edellämainittuina vuosina 1662-67 henkikirjoista ei oikein pääse selville, istuiko pöydänpäässä isäntänä Purhonen vai Auvinen, koska nimien järjestys vaihtuu välillä. Otetaan avuksi maakirjat.

Maakirjatietoja

Yllättäen jo varhaisista maakirjoista ennen kylien merkitsemisen aikaa voi todeta Mikko Purhonen -nimisen isännän viljelleen tiluksiaan Juvalla. Kun kyläjakoa aletaan käyttää 1643 talojen paikallistamiseen, tämän Mikon talo on Soiniemessä. Jostakin syystä häntä ei tuon ajan henkikirjoissa näkynyt.

Kaikki näyttää sujuvan hyvin vuoteen 1650 asti, mutta silloin talo on merkitty autioksi. Pahaa rappiota ei varmaan päässyt syntymään, sillä heti seuraavana vuonna on uudeksi isännäksi merkitty Simo Auvinen. Hänen nimissään talo onkin sitten vuoden 1664 maantarkastukseen asti, jolloin isännäksi vaihtuu taas Purhonen, nyt jo vanha tuttavamme Juho Mikonpoika, joka on hyvä ehdokas sotilas Mikko Juhonpoika Purhosen isäksi ja nyt hyvä ehdokas myös vanhemman, samaa kahden veromarkan taloa viljelleen Mikko Purhosen pojaksi. Hänen isännyytensä jäi kuitenkin lyhyeksi, kun kuolo korjasi miehen vuoden 1666-7 vaiheilla.

Kohtalaisen viiveen jälkeen 10 vuoden kuluttua 1676 vainajan nimi jää pois maakirjaisännän paikalta ja veroautioksi muuttunut tila kulkee kirjoissa edellisen isännän Simo Pekanpoika Auvisen nimellä. Hänet oli otettu nihdiksi jo vuoden 1660 väenottoluettelossa eikä vaimo ole tullut mainituksi henkikirjoissa vuoden 1665 jälkeen. Eihän mies vielä ikäloppu ollut mutta vaarallisessa ammatissa, joten hänenkään elossaolonsa aution isäntänä ei ole varmaa.

Jotakin eloa talossa kuitenkin on ollut myös autiovuosien aikana (1673-86), koska vuoden 1686 maakirjan mukaan talon ottaa viljelyyn Simo Auvisen todennäköinen sukulainen Matti Laurinpoika Auvinen. Soiniemen henkikirjassa Matti Auvinen mainitaan ensi kerran 1690. Herää toiveikas epäily, että myös Juho Mikonpoika Purhosen leski on jossakin nurkassa piileksinyt ja mahdollista Mikko-poikaansa mieheksi kasvatellut. Sukujen välinen yhteys vaikuttaa kiinteältä, ehkä jonkin avioliiton kautta syntyneeltä.

Yhteenveto

Kun Soiniemen ruodun 66 sotilas Mikko Juhonpoika Purhonen on ollut matkatöissä Narvassa ja Riiassa, hänen vaimonsa on hyvin voinut asua siinä talossa, mikä on ollut miehen kotitalo. Vuoden 1697 henkikirjassa yksi Soiniemen sotilaanvaimoista asuukin Matti Laurinpoika Auvisen isännöimässä talossa, joka aikaisemmin on todennäköisesti ollut myös Mikko Purhosen kotitalo. Auvisella asuu sotilaanvaimo myös vuosina 1699 ja 1700, mutta sen jälkeen sellaista ei ole henkikirjoissa mainittu. Ajallinenkin yhteys on sopiva.

© Väinö Holopainen 2021