Teittiset ovat verraten uusia tulokkaita Juvan asukkaiksi. Ensimmäiset suvun edustajat ilmestyvät henki- ja maakirjoihin vasta 1700-luvun alussa. Heidän joukossaan oli Samuel Teittinen, joka on merkitty Männynmäen henkikirjaan vuonna 1711. Ajankohdan maakirjan mukaan Männynmäen talot olivat tähän aikaan pääasiassa Juvan pappien hallussa. Ilmeisesti Teittinen kuului rovasti Henrik Poppiuksen tilanhoidon vaatimaan henkilökuntaan. Myöhemmin Samuel näyttää muuttaneen Karkeamaahan, koska Hiski-tiedon mukaan hänet on sieltä viety hautaan toukokuussa 1726.
Henkikirjoissa merkintä Samuelista jää ainutkertaiseksi, mutta hänen mahdollinen poikansa Petter Samuelsson Teittinen vaikutti myös pitäjässä. Tosin poikaa ei henkikirjoissa suoranaisesti mainita kertaakaan, mutta hänestä tulee sotilas Juvan komppanian Karkeamaan ruotuun 54. Petter Teittinen on mainittu katselmuksessa vuonna 1712. Palveluksen alkamisesta tai päättymisestä ei ole dokumenttia. Päättymistä voi arvioida seuraavan sotilaan tiedoista.
Teittisen jälkeen saman ruodun sotilaaksi tuli Anders Matiskainen (erillinen tarina). Matiskainen kuului alunperin kaksikassotilaisiin, jotka 1710 muodostivat vakinaisen rykmentin perustan, kun rykmentti jouduttiin pystyttämään uudelleen entisen miehistön jäätyä vangiksi Neumündessä. Vaikuttaa siis siltä kuin ruodussa 54 olisi ollut parin vuoden ajan kaksi sotilasta yhtäaikaisesti. Tuskin siitä mitään haittaa olisi ollut. Jostakin muusta ruodusta mies varmaan puuttui.
Hiukan lisätietoa erikoisessa tilanteessa antavat vuosien 1708, 1709 ja 1710 henkikirjat, joissa Karkeamaan asukkaiksi on merkitty samaan aikaan sotilaanvaimot kahteen saman ruodun taloon. Vuoden 1735 katselmuksen isäntätiedoista voi maakirjojen isännänvaihtumisten avulla "ekstrapoloida" varhaisempien henkikirjoissa esiintyvien isäntien sekä Pöyhösen että Mökkösen olevan ruodun 54 isäntiä. Pöyhösellä asui vakinaisen rykmentin sotilaan vaimo ja Mökkösellä asuva vaimo kuului kaksikkaalle, jonka asettamiseen ruotu oli yhtenä kolmesta osallistunut. Valitettavasti kumpaakaan vaimoa ei ole mainittu vuosien 1711 tai 1712 henkikirjoissa, joten kahden vuoden oletettuun kaksinkertaiseen miehitykseen ei tule tästäkään ratkaisua.
Tuskin rykmenttiä yhdessä päivässä uudestaan rakennettiin. Ehkä siihen meni hyvinkin pari vuotta. Kummankaan sotilaan mahdollisista haavoittumisista, sairauksista, karkaamisista tai vangiksijoutumisista ei ole mitään tietoja. Jommankumman tilapäinen poissaolokin on voinut aiheuttaa liukuvan miehenvaihdon.
© Maija-Liisa Laakso 2023