AlkuSavon rykmenttiPuumalan komppaniaTarinoita sotilaista → Puumalan komppanian soittajat Riiassa

Puumalan komppanian soittajat Riiassa

Kun Puumalan komppania saapui Riikaan kesällä 1700, sen ensimmäisessä miehistöluettelossa elokuussa on mainittu kolme rumpalia (tambour): Jakob Henriksson, Samuel Johansson ja Nils Öman. Tähän aikaan jalkaväkikomppanioissa oli varattu palkat yleensä kahdelle rumpalille ja yhdelle huilistille. Siten herää epäilys, että joku kolmesta mainitusta olikin ehkä taitava puhallinsoittimien käsittelyssä.

Asia ei selviä myöhemmistä miehistöluetteloista. Seuraava on saatavissa parin kuukauden kuluttua marraskuussa 1700. Siinä luettelossa ja kaikissa myöhemmissä huhtikuuhun 1702 asti Puumalan komppaniassa mainitaan vain yksi soittaja. Hän on rumpali Nils Johansson Öman.

Nils Johansson Öman

SOTILASASIAKIRJAT

Nils Ömania ei muista sotilaslähteistä löydy. Muita Öman –nimisiä sotilaita Savon rykmentistä kyllä löytyy. Huomio kiinnittyy erityisesti samassa komppaniassa samaan aikaan palvelevaan Johan Ömaniin, joka aloittaa Riiassa varusmestarina ja nousee helmikuussa 1701 majoittajaksi. Isännimensä perusteella Nils saattaisi olla hänen poikansa.

HENKIKIRJAT

Nils Ömania ei mainita myöskään henkikirjoissa, mutta Johan Ömanin vaimo on maksanut henkirahaa Puumalan kirkonkylässä vuodesta 1699 vuoteen 1702 asti. Tosin miehen tittelinä on korpraali vuosina 1699, 1700 ja 1701. Vuonna 1702 ylennykset ovat tulleet henkikirjurille tiedoksi ja maksajana on “föijaren” Ömanin vaimo.

Ehkä voidaan olettaa, että Nils on tullut Puumalaan vanhempiensa mukana niin nuorena, ettei ole henkirahan maksuun tai naimisiinkaan ehtinyt ennen Riikaan lähtöä.

KIRKONKIRJAT

Puumalan kirkonkirjoissa ainoa Öman–niminen on Kirkonkylässä asuva Elias Kotron vaimo ElisabetJohansdotter Öman. Pariskunnan kaksi lasta on kastettu 1708 ja 1712. Kyseessä voisi olla rumpali Nils Ömanin sisar.

Mainittakoon vielä, että Mäntsälän pitäjän Nummisen kylässä on asunut Johan Öman, jonka Nils-niminen poika on kastettu 1688. Mäntsälässä on Johan Ömanille syntynyt myös muita lapsia, mutta Elisabetia ei löydy. Kyseessä täytyykin olla eri perhe, sillä helmikuussa 1696 on Mäntsälässä haudattu Johan Ömanin leski. Se merkitsee, että Mäntsälän Johan Öman on kuollut jo aikaisemmin eli ehkä jo ennen vuotta 1690, koska hänen omaa kuolintietoaan ei löydy mistään säilyneistä haudattujen kirjoista.

Arvoitukseksi jää, kuka Nils Öman on haudattu Helsingissä 1710. Tieto löytyy Hiskistä, mutta lähdettä ei ole digitoitu. Jos rumpali Nils Johansson Öman säilyi hengissä Riian antautumiseen asti, on kai epätodennäköistä, että hän olisi tullut Helsinkiin haudatuksi. Hänen vaiheensa vuosina 1702-10 ja myöhemmin ovat kuitenkin tuntemattomat.

Jakob Henriksson

SOTILASTIEDOT

Jakob Henrikssonille ei mainita missään yhteydessä sukunimeä. Hän esiintyy Riian sotilasluettelossa vain elokuussa 1700 kolmen soittajan ryhmässä. Kaikki esiintyvät yhteisen rummunlyöjä-otsikon alla. Puumalan henkikirjoissa Jakob Henriksson mainitaan kuitenkin huilistiksi.

HENKIKIRJAT

Vuoden 1699 henkikirjasta Jakob Henrikssonin nimi löytyy Puumalan kirkonkylästä yhdessä vaimonsa kanssa. Molemmat maksavat suurimman säätyläisille määrätyn 24 äyrin henkirahan. Tittelinä on siis huilisti. Myös vielä vuonna 1700 Jakob ehti maksaa henkirahan sekä itsestään että vaimostaan, mutta sen jälkeen 1701, 1702 ja 1703 perittiin maksu vain vaimolta.

Seuraavina kolmena vuotena 1704, 1705 ja 1706 Jakob Henrikssonin vaimo asui uudessa paikassa Per Eriksson Sinkkosen talossa Pellilässä. Hänestä oli tullut korpraalin vaimo ja ilmeisesti ruodun 23 isäntä tarjosi asunnon. Yksi Pellilän kolmesta talosta kuului korpraaliruotua 23 varustaviin taloihin. Korpraali Jakob Henrikssonin tai hänen vaimonsa myöhemmistä vaiheista ei ole Puumalassa tietoja.

Henkikirjojen merkintöjen perusteella Jakob Henriksson on siis ollut mukana sotajoukoissa ainakin vuoteen 1706 asti, mutta Savon jalkaväkirykmentistä hän ei ole sotilaskirjoista tunnistettavissa.

KIRKONKIRJAT

Puumalan vähäisistä säilyneistä kirkonkirjoista Jakob Henrikssonin nimeä ei löydy. Myöskään pitäjän ulkopuolelta hänelle varmuudella kuuluvia tietoja ei Hiski-tietokannasta tule esille.

Samuel Johansson Pamp

SOTILASTIEDOT

Myös Samuel Johansson on Puumalan komppaniassa rumpalina vain elokuussa 1700 ja häviää luetteloista marraskuuhun 1700 mennessä. Missään muissa Savon rykmentin asiakirjoissa nimeä ei esiinny.

HENKIKIRJAT

Puumalan henkikrjan 1699 mukaan rumpali Samuel vaimoineen asui Kirkonkylässä. Pariskunta maksoi suurimman henkirahan, kuten yläpuolella mainittu huilisti Jakob Henriksson ja alapuolella mainittu korpraali Johan Ömanin vaimo.

Seuraavan vuoden 1700 henkikirjassa yllämainitut nimet ovat edelleen Kirkonkylässä samassa järjestyksessä, mutta Samuelilla on sukunimenä Pamp. Se lienee aika tavallinen sotilasnimi ja erityisen sopiva rumpalille. On kuitenkin huomionarvoista, että Puumalan komppanian esikunnassa Riiassa esiintyy huhtikuuhun 1702 mennessä kaksi muuta miestä, joilla on sama sukunimi Pamp: kersantti Erik Pamp kaikissa luetteloissa ja varusmestari Anders Eriksson Pamp helmikuusta 1701 lähtien. Anders Pamp on alunperin lähtenyt Riikaan Puumalan komppanian korpraaliruodun 89 sotilaana, siis Sulkavan Lohilahden ja Ylisenauvilan edustajana.

Toki Pamp-nimisiä sotilaita on useissa komppanioissa, mutta tällainen “runsaus” samaan aikaan yhdessä komppaniassa synnyttää vaikutelman, että nimi olisi omaksuttu sukunimeksi ja kahden muun Pampin mukana Riikaan olisi lähtenyt kolmaskin sukulaismies Samuel. Mitään todisteita sukulaisuudesta ei käytetyissä lähteissä kuitenkaan ole.

Vuosien 1699 ja 1700 jälkeen Puumalan henkikirjoissa ei ole mitään merkkejä Samuel Johanssonista tai Samuel Pampista.

KIRKONKIRJAT

Ainoa Puumalasta löytyvä Pamp kirkonkirjoissa on vuonna 1708 vihitty, tässä vaiheessa vääpeliksi mainittu Erik Pamp. Puumalan tai lähipitäjien Samuel Johansson –nimisissä ei ole ketään rumpaliksi hyvin sopivaa.

Selittely-yritystä

Tiedot Puumalan komppanian mukana Riikaan marssineista kolmesta soittajasta jäivät käytettyjen tavanomaisten lähteiden perusteella melko vähäisiksi, mutta perusasetelma selkiintyi. Ilmeisesti Nils Johansson Öman ja Samuel Johansson Pamp olivat alunperin komppanian rumpaleita ja Jakob Henriksson huilisti. Kaikki kolme selvisivät perille linnoitukseen, mutta heti sijoituksen alkuvaiheessa Puumalan komppania jäi yhden rumpalin varaan.

Miehistöluetteloista voi todeta, että joukot hupenivat nopeasti kaupungissa raivonneen tautiepidemian takia. Kotimaan henkikirjatiedot päivittyivät varmaan jonkinlaisella viipeellä, mutta ainakin huilisti Jakob Henriksson säilyi hengissä niin pitkään, että ehti siirtyä korpraaliksi viimeistään 1704 todennäköisesti Puumalan ruotuun 23. Miksi hänen nimeään ei ole miehistöluettelossa ensimmäisen soittajamerkinnän jälkeen? Olisikohan mahdollista, että jakopalkkaisia soittajia voitiin jakaa komppanioiden tai jopa rykmenttien kesken ja siirtää yksiköstä toiseen tarpeiden mukaan.

Tiedot rumpali Samuel Johansson Pampista loppuivat kotimaassakin heti sodan alkuvaiheessa. Hänen kohdallaan myös menehtyminen voisi olla mahdollinen selitys.

© Maija-Liisa Laakso 2022