HomeSavon rykmentti → Ruotulaitos

Ruotulaitos

Ruotulaitoksen historia

Vanhempi ruotulaitos

Vanhempi ruotulaitos luotiin 1540-luvulla kuningas Kustaa Vaasan tarpeisiin: piti saada pysyvä armeija palkkajoukkojen tilalle.
Kustaa II Adolf uudisti järjestelmää 1600-luvun alkupuolella: siihen jäi edelleen monia ongelmia.

Uudempi ruotulaitos

Uudempi ruotujärjestelmä hyväksyttiin vuoden 1682 valtiopäivillä. Se otettiin vähitellen käyttöön seuraavan 50 vuoden aikana. Järjestelmässä (tyypillisesti) kolme taloa muodosti ruodun, jonka velvollisuutena oli:

Ruotulaitos lakkautettiin Suomessa 1809, jolloin se korvattiin vakanssiverolla (joitakin ruotujakoisia joukkoja oli myös myöhemmin autonomian ajalla). Ruotsissa ruotulaitos oli käytössä vuoteen 1901.

→ Tästä eteenpäin sivustolla kerrotaan vain uudemmasta ruotulaitoksesta.

Rykmentit

Koko valtakunnassa oli 20 jalkaväen rykmenttiä, näistä 7 Suomessa: Kartta

Rykmentin rakenne on kuvattu täällä.
Rykmenteistä ja muista aselajeista löytyy tietoa ruotsiksi Hans Högmanin sivuilta.

Ruotusotilaat

Ruotutalollisten tehtävänä oli hankkia ruotuun yksi sotamies.

Kruunun (ts. verottajan) kannalta oli tietenkin toivottavaa, että ruotutalojen veronmaksukyky ei kärsisi ruotusotamiehen asettamisesta.

Ruodun sotilas saattoi olla esimerkiksi:

Täydennysmiehet (vargeringskarl)

Täydennysmiesjärjestelmä oli käytössä vaihtelevasti 1700-luvun aikana.

Järjestelmässä kaksi ruotua hankki yhteisen täydennysmiehen, joka astui palvelukseen jos jommankumman ruodun varsinainen sotilas poistui palveluksesta (kuoli, tuli hylätyksi, sai eron, karkasi, jne).

Muussa tapauksessa ruotu olisi joutunut kiireesti hankkimaan uuden miehen, pahimmassa tapauksessa joku ruotutalollista olisi joutunut sotilaaksi. Usein katselmuksessa merkittiinkin pitkään tyhjänä olleeseen ruotuun joku ruotutalollisista, jonka seurauksena ruotu yleensä hankki aika pian jonkun muun sotilaaksi.

Sotilastorpat

Sotilastorpista on oma sivu.


© Väinö Holopainen 2015