Savon maakirjat → Puumalan pitäjä → Muistiinpanoja kylännimistä

Puumalan maakirjojen muistiinpanoja kylännimistä

Paikannimet

Tälle sivulle on koottu kyliä ja kylien nimiä koskevia huomioita.

Pitäjän talot on maakirjoissa järjestetty pääasiassa kylittäin. Kylien merkinnässä voi olla muitakin ongelmia horjuvan oikeinkirjoituksen lisäksi. Kylän nimi puuttuu kokonaan tai on väärässä kohdassa. Kylällä voi olla aivan eri nimi nykyään, tai kirjuri on käyttänyt kylän sijaan talon tai maastokohteen nimeä. Toisinaan listassa voi olla myös naapuripitäjän kyliä.

Haikarila

Haikola

Hamula

Himahuuha

Huhtimaa

Hurissalo

Kontila, Hurissalo, Ihalainen

Ennen vuoden 1664 maantarkastusta Kontilan kylässä oli neljä maakirjataloa. Tarkastukseen liittyvissä järjestelyissä vain Kontiaisten talo jäi Kontilaan yksinäistaloksi.

Per Hansson Timosen ja Anders Persson Leinosen talojen kyläksi vaihtui Hurissalo ja Mats Pålsson Sollan talon kyläksi vakiintui Ihalainen.

Ihalainen

Kontila, Hurissalo, Ihalainen

Ennen vuoden 1664 maantarkastusta Kontilan kylässä oli neljä maakirjataloa. Tarkastukseen liittyvissä järjestelyissä vain Kontiaisten talo jäi Kontilaan yksinäistaloksi.

Per Hansson Timosen ja Anders Persson Leinosen talojen kyläksi vaihtui Hurissalo ja Mats Pålsson Sollan talon kyläksi vakiintui Ihalainen.

Junninmäki

Kaipaala

Keriniemi ja Pirttimäki

Kylän muutokset

Kylät sijaitsivat lähekkäin ja kuuluivat samaan jakokuntaan. Kylämerkintöjen alkaessa maakirjoihin 1643 ja henkikirjoihin 1651 rajanveto kylien välillä oli ilmeisen häilyvää.

Kaksi taloista (Johan Johansson Hakulinen ja Anders Olofsson Hakulinen) on ennen maantarkastusta merkitty melko systemaattisesti maakirjoissa Keriniemeen mutta henkikirjoissa Pirttimäkeen

Vuoden 1664 maantarkastuksessa muodostui Keriniemeen neljä maakirjataloa ja Pirttimäkeen kaksi.

Kietävälä

Kylän muutokset

Kylämerkinnät maakirjoihin alkoivat 1643. Tällöin Puumalan pohjoisosaan muodostui poikkeuksellisen suuri kylä, johon kuului lähes 30 taloa.

Kietävälään kuului taloja Kietävälänvirran pohjois- ja eteläpuolelta ja mm. kirkonseutu kuului samaan kylään.

Maakirjoissa suurkylä säilyi vuoden 1664 maantarkastukseen asti. Siinä yhteydessä kylä jaettiin pienempiin osiin, jotka saivat omat nimensä.

Henkikirjoihin kylien nimiä alettiin merkitä vuodesta 1651 lähtien. Tällöin kirjurit ottivat heti käyttöön myös "Kietävälän osien" nimiä. Siten maakirjoissa Kietävälään merkittyjen talojen henkikirjakylät poikkeavat osittain maakirjakylästä.

Merkinnät henkikirjoissa olivat aluksi kuitenkin hyvin puutteellisia ja epätarkkoja - siis sama talo esiintyy alkuperäisten merkintöjen mukaan eri vuosina nimeltään vaihtelevissa kylissä.

Kietävälästä erillisiksi muodostuvia ajankohdan kyliä olivat Kirkonkylä, Himahuuha eli Auvila, Seppälä, Valtola, Muuramäki, Petäjäniemi, Sopala, Lampila ja Penttilä. Kietävälänvirran pohjoispuolinen osa jäi Kietäväläksi.

Joitakin taloja Suur-Kietävälästä siirtyi myös läheisiin vanhoihin kyliin ja joitakin autioita jaettiin lisämaiksi toisille taloille. Lars Penttisen autiosta tuli kappalaisen pappila.

Maantarkastuksen jälkeinen Kietävälä muodostui vain seitsemästä talosta. Isäntien nimet muuttuivat uudelleenjärjestelyssä eikä vuoden 1664 maakirjassa mainita entisten isäntien nimiä.

Maantarkastuskirjan avulla voidaan kuitenkin selvittää, mitkä vanhan Kietävälän talot jäivät uuteen Kietävälään:

Huomautukset:

• Pål Volmarsson esiintyy useimmiten ilman sukunimeä
• Rustmestare esiintyy usein sukunimen tapaan käytettynä
• Anders B. Kietäväisen patronyymi lienee 1662 virheellinen. Alunperin se on Björnsson. Tämä talo oli läänitetty Brudgumille.
• Lehvosen talo on ollut Jakob Nassokinin Juvan Ylivesi-Pitkälahdessa sijainneen ratsastalon aputalona, mutta pitkään autiona.

Kun ratsastalo siirtyi 1663 Klaus Johan Baranoffin hallintaan, todettiin aputalon olleen välillä myös Johan Pistolekorsille läänitettynä. Maantarkastuksessa virhe korjattiin.

Aputalon asukkaaksi tuli vuoden 1664 jälkeen Anders Ikonen.

Kirkonkylä

Kitula

Kylän muutokset

Kitula -nimistä kylää ei nykykartalle ole merkitty, mutta jäänteenä sen sijainnista on Kitulanniemi Puumalansalmen lounaispuolella vastapäätä kirkonseutua. Myös vuoden 1920 kartassa nimi vielä näkyy.

1600-luvun alkupuolen maakirjoissa kylä vaikuttaa varsin suurelta (12 taloa), mutta pienenee maantarkastuksessa 1664, jolloin kylään merkitään vain 5 taloa.

Maantarkastuskirjan avulla voidaan päästä selville, mitkä talot jäivät Kitulaan ja mitkä "siirtyivät" muihin kyliin:

Vaihtuneista kylännimistä Junninmäki ja Rokansalo eivät ole esiintyneet aikaisemmissa maakirjoissa, mutta henkikirjoissa niistä on merkintöjä jo ennen maantarkastusta. Nimet Luukkola, Lintusalo ja Repola ovat vanhoja maakirjakyliä.

Kun tarkastellaan vaihtuneita kylännimiä kartalta, havaitaan niiden sijoittuvan melko hajanaisesti pitäjän eteläiseen osaan. Niiden väleihin jää muita vanhoja kyliä.

Herää epäilys, että talojen aikaisempi sijoittaminen Kitulaan ei perustu ainakaan kokonaan niiden maantieteelliseen sijaintiin.

Mahdollinen kameraalinen syy voisi olla se, että nämä talot on lueteltu erillisenä ratsastaloryhmänä maakirjassa 1643 kylämerkintöjen alkaessa.

Ratsastalojen verotuskohtelu poikkesi tavanomaisesta ja ehkä oli käytännöllistä koota pitäjän eteläisen osan ratsastaloja yhteen kohtaan kylännimistä piittaamatta. Epäkohta korjattiin 20 vuoden kuluttua maantarkastuksessa.

Kontila

Kontila, Hurissalo, Ihalainen

Ennen vuoden 1664 maantarkastusta Kontilan kylässä oli neljä maakirjataloa. Tarkastukseen liittyvissä järjestelyissä vain Kontiaisten talo jäi Kontilaan yksinäistaloksi.

Per Hansson Timosen ja Anders Persson Leinosen talojen kyläksi vaihtui Hurissalo ja Mats Pålsson Sollan talon kyläksi vakiintui Ihalainen.

Kyllölä

Lampila

Miettula

Muuramäki

Pellilä

Telalahden kymmeneskunnan kylät

Ennen vuoden 1664 maantarkastusta Telalahden kymmeneskunnan kyliä ei maakirjoihin ole merkitty tai nimeä Telalax käytetään kylännimen tapaisesti molemmille kylille.

Kylännimet Pellilä ja Sipilänsaari voidaan hyvin päätellä myöhemmistä maakirjoista: Pellilässä sijaitsivat Pellisten eli Pöllästen talot ja Sipilänsaaressa asui Sipisiä.

Osa kymmeneskunnan taloista oli liitetty Puumalan pappilan maihin jo ennen kylämerkintöjen alkamista. Näiden talojen entiset isännät on lueteltu maakirjoissa 1643-48.

Penttilä

Petäjäniemi

Piskola

Pitkälahti

Rokansalo

Ryhälä

Seppälä

Sipilänsaari

Telalahden kymmeneskunnan kylät

Ennen vuoden 1664 maantarkastusta Telalahden kymmeneskunnan kyliä ei maakirjoihin ole merkitty tai nimeä Telalax käytetään kylännimen tapaisesti molemmille kylille.

Kylännimet Pellilä ja Sipilänsaari voidaan hyvin päätellä myöhemmistä maakirjoista: Pellilässä sijaitsivat Pellisten eli Pöllästen talot ja Sipilänsaaressa asui Sipisiä.

Osa kymmeneskunnan taloista oli liitetty Puumalan pappilan maihin jo ennen kylämerkintöjen alkamista. Näiden talojen entiset isännät on lueteltu maakirjoissa 1643-48.

Sopala

Sorjola

Valtola

Vesiniemi

Paikannimet

Bängtilä →Penttilä

Condialaby →Kontila

Haickarala →Haikola

Haickarila →Haikarila

Haikarila, →Haikarila, →Haikola

Haikola

Hamula, →Hamula

Himahuhaby →Himahuuha

Himahuuha

Huchtiama →Huhtimaa

Huchtima →Huhtimaa

Huhtimaa

Hurisalo →Kietävälä

Hurisaloby →Hurissalo

Hurissalo

Ihalaby →Ihalainen

Ihalainen

Junninmäki

Junninmäkj →Junninmäki

Kaipaala

Keriniemi ja Pirttimäki

Kietävälä

Kirkonkylä

Kitula

Kontila

Kyllölä

Kyrkiobyn →Kirkonkylä

Lambilaby →Lampila

Lampila

Miettula

Mietula →Miettula

Muramäki →Muuramäki

Muuramäki

Näringh →Sorjola

Pardala →Ryhälä

Pellilä

Penttilä

Petäjäniemi

Piskoila →Pitkälahti

Piskola

Piskolaby →Kietävälä

Pitkälahti

Pätäiäniemj →Petäjäniemi

Rokansalo

Ryhälä, →Ryhälä

Råkansalå →Rokansalo

Seppälä

Sipilänsaari

Sopala

Sopolanniemj →Sopala

Sorjola

Säppäläby →Seppälä

Tellelax →Pellilä

Valtola

Vesiniemi

Waldoila →Valtola

Wechmasnäring →Sorjola

Wesiniemi →Vesiniemi

© Väinö Holopainen 2024