Savon maakirjat → Sulkavan pitäjä → Muistiinpanoja kylännimistä

Sulkavan maakirjojen muistiinpanoja kylännimistä

Paikannimet

Tälle sivulle on koottu kyliä ja kylien nimiä koskevia huomioita.

Pitäjän talot on maakirjoissa järjestetty pääasiassa kylittäin. Kylien merkinnässä voi olla muitakin ongelmia horjuvan oikeinkirjoituksen lisäksi. Kylän nimi puuttuu kokonaan tai on väärässä kohdassa. Kylällä voi olla aivan eri nimi nykyään, tai kirjuri on käyttänyt kylän sijaan talon tai maastokohteen nimeä. Toisinaan listassa voi olla myös naapuripitäjän kyliä.

Puumalasta Sulkavalle liitetyt talot

Puumalan Partalan kymmeneskunnasta Sulkavan seurakuntaan liitetyt talot on lueteltu Puumalan maakirjassa 1639 (21 taloa).

Vastaava luettelo on Sulkavan maakirjassa 1640, mutta luettelot eivät ole identtiset (23 taloa).

Kylät on merkitty maakirjaan 1643, jolloin isäntien nimien ja veromarkkalukujen perusteella voidaan joidenkin talojen kohdalla suoraan päätellä, mihin kylään talo Sulkavalla sijoittuu.

Noin puolet taloista on sellaisia, joiden kohdalla kylä ei ole suoraan pääteltävissä, mutta allaolevassa taulukossa on kyläehdotuksia niillekin taloille, joille jonkinlaisia muita perusteluita on löytynyt.

Huomautukset:

• Grels Partasta ei mainita Puumalan maakirjan 1639 Sulkavalle siirrettyjen luettelossa, mutta nimi esiintyy Partalan kymmeneskunnassa saman maakirjan toisessa kohdassa 1½ veromarkan haltijana.
• Jöns Sorvasta ei esiinny Sulkavan maakirjoissa vuoden 1640 jälkeen. Maakirjassa 1643 ainoa mahdollinen 1½ veromarkan talo Partalan kymmeneskunnassa on Karjulanmäessä autiona. Talon maita viljelee Henrik Matsson Kaartinen.
• Vaikka Kauppi Partasen 3 veromarkan talo on Puumalan maakirjassa 1639 Sulkavalle siirrettyjen luettelossa, se esiintyy Puumalan maakirjassa vielä 1640.
• Samalta näyttävä 3 veromarkan talo ilmestyy kuitenkin Sulkavan maakirjan Partalan kymmeneskuntaan ja Karjulanmäen kylään 1643 isäntänä Jakob Partanen.
• And: And: Rimpi on mahdollisesti sama kuin alempana mainittu ratsastilallinen Anders Andersson (Rimppi) Väätäinen Pulkkilassa. Väätäisillä on tiluksia Pulkkilassa ja Väätälässä.
• Sulkavan maakirjoissa ei esiinny Mats Suomalaista eikä muitakaan Suomalaisia 1600-luvulla. Puumalan maakirjoissa Mats Suomalaisen talo pysyy Puumalassa ainakin vuoteen 1662 asti. Kylänä on Hamula.
• Maantarkastuksen yhteydessä 1664 isännäksi vaihtuu Mats Jönsson Asilainen (protokollanumero 1560).
• Sulkavan maa- tai henkikirjoissa ei esiinny Anders Himasia eikä muitakaan Himasia 1600-luvulla.
• Puumalan maakirjoissa Anders Himasen talo pysyy Puumalassa myös vuodesta 1640 eteenpäin ja vielä maantarkastuksen 1664 jälkeenkin. Kylänä on Ryhälä.
• Per Matilaista ei mainita Puumalan maakirjoissa, mutta hän esiintyy vuoden 1635 henkikirjassa. Alunperin Matilainen on siirretty Juvalta Puumalan seurakuntaan ja sieltä Sulkavan seurakuntaan.
• Sulkavan henkikirjassa 1644 Matilainen mainitaan ikivanhaksi, mutta maakirjoissa nimi säilyy vuoteen 1701 asti. 1664 kyläksi vakiintuu Sairalanmäki (talo autiona).
• Sulkavan maakirjassa 1640 uuden isännän sukunimi on todennäköisesti väärin kirjattu. 1643 isäntä on Lars Staffansson Kammonen.
• Sulkavan maakirjassa 1643 isäntänä on Anders Jönsson Kammonen, joka lienee Jöns Jönsson Kammosen sukulainen.
• Jöns Heikkurinen mainitaan Puumalan maakirjoissa isäntänä 1633-39, Mats Hujanen vain 1639. Sulkavan maakirjoissa Mats Hujanen esiintyy 1640 ja 1641; kirja puuttuu 1642.
• 1643 Heikkurilaan merkityn ratsastalon isäntä Sulkavalla on Mats Persson Heikkurinen (7 viljeltyä ja 3 autiota veromarkkaa). Jöns Heikkurisen leski mainitaan Sulkavan henkikirjoissa 1644-48 itsellisenä Ruokoniemen kymmeneskunnassa.
• 1643 Pulkkilaan merkityn ratsastalon isäntä on Anders Persson Väätäinen.
• Jousiluettelon 1640 mukaan Anders Perssonilla oli kolme poikaa: Anders, Mårten ja Olof. Isä-Antin ja poika-Antin nimet vaihtelevat maakirjoissa.
• Talo on alunperin liitetty Juvalta Puumalan seurakuntaan ja sieltä Sulkavalle. Juvan maakirjoissa on 1640-luvulla erillisenä ryhmänä luettelot Puumalan seurakuntaan kuuluvista.
• Puumalan maakirjoissa taloa ei mainita, mutta isäntä esiintyy Puumalan henkikirjassa 1635.
• Bengt tai Anders Tuhkusen talo on Juvan maakirjoissa vuoteen 1651 asti kylänä Kaskii. Se merkitään Sulkavan maakirjaan pysyvästi vasta 1653 kylänä aluksi Kaskii, 1664 lähtien Ruottila.
• Lars Ruottisen talo on Juvan maakirjoissa vuoteen1651 asti kylänä Sorjola. Se merkitään Sulkavan maakirjaan pysyvästi vasta 1653 kylänä aluksi Kiiskilä, 1664 lähtien Ruottila.
• Pål Ruottinen mainitaan Juvan maakirjoissa 1636 ratsastalojen luettelossa ja 1637 Juvan neljänneksessä.
• Sulkavan maakirjoissa nimi esiintyy vain vuonna 1640. Kyseessä voisi olla talo, joka Juvan maakirjoissa on merkitty Sorjolaan vuoteen 1651 asti isäntänä Krister Kuosmanen.
• Krister Kuosmanen on Juvalla Puumalan kirkkopitäjään kuuluvien ryhmässä. 1651 Juvan maakirjasta puuttuu kyliä ja alkuperäinen kylämerkintä on Vehmasnäärinki. Isäntä vaihtuu Per Olofsson Kiiskiseksi.
• 1653 lähtien talo on merkitty Sulkavan maakirjaan kylänä Näärinki, maantarkastuksessa 1664 kyläksi vaihtuu Ruottila ja isännäksi Henrik Filipsson Ahonen (protokollanumero 1483) .

Auvila

Kylän muutokset

Hattujen sodan jälkeisessä Turun rauhassa 1743 Auvila jäi riidanalaiselle alueelle (maakirjan luettelo vuodelta 1751) ja siirtyi ratkaisussa Venäjän keisarikuntaan.

Venäjän puolella kylännimi Auvila säilyi henkikirjoissa ainakin vuoteen 1782 asti, mutta kirkonkirjoissa se muuttui 1770-luvulla muotoon Auvilanmäki (Hiski, rippikirjat).

Hiskin kyläluettelossa esiintyy nimi Tialanmäki, mikä pitäjänhistorian mukaan on Auvilanmäen myöhempi nimi (Paavo Seppänen: Sulkavan historia I. Sulkava vuoteen 1860. ISBN 951-98270-0-5. Sulkava 1999. Sivu 118)

Nykykartalla Sulkavalla esiintyvät kylännimet Auvila ja Tialanmäki erikseen.

Eerikkälä

Halttula

Kylän muutokset

Kylä muodostuu Sulkavalle Rantasalmelta liitetyistä taloista. Olof Halttusen talo on Sulkavan maakirjassa jo 1643 kylämerkintänä Halttula.

Myös kaksi Seulenbergin läänitykseen kuuluvaa taloa Rantasalmen Hiismäestä liitettiin Sulkavaan ilmeisesti jo pitäjää perustettaessa, sillä molempien talojen isännät (Nahkahattu ja Pöllänen) maksoivat henkirahansa Sulkavalla 1644 lähtien kotikylänään Halttula.

Maakirjoissa pitäjän vaihtuminen näkyy Sulkavalla kuitenkin vasta 1653 ja entinen kotikylän nimi Hiismäki säilyy maantarkastukseen 1664 asti, jolloin kylä vaihtuu Halttulaksi.

Halttusen talon lisäksi vielä kolme läänittämätöntä taloa (Johan Persson Ryhänen ja kaksi Hyväristen taloa) siirtyvät Sulkavan maakirjaan 1653. Niidenkin kyläksi on merkitty Hiismäki vuoteen 1664 asti, jolloin Hyväristen molemmat talot yhdistetään ja isännäksi tulee Antti Korhonen. Vuonna 1664 Hiismäki korvataan kylännimellä Halttula.

Myös viimeksi mainittujen talojen asukkaat ovat Sulkavan henkikirjoissa jo 1640-luvulla.

Hamula

Hasula

Hiismäki

Kaipola

Kaitainen

Kammola

Karjulanmäki

Kaskii

Kiiskilä

Koskutjärvi

Kyrsyä

Leipämäki

Linkola

Mäntynen

Kylän muutokset

Mäntysen monitaloisen kylän muodostuminen Sulkavan pitäjään oli kaksivaiheinen. Osa taloista on siirretty Puumalasta ja toinen osa Juvalta.

Kolme taloista ilmeisesti kuului alunperin Suur-Säämingin Puumalan neljännekseen ja tuli liitetyiksi ensin Puumalan pitäjään, joka perustettiin aikaisemmin kuin Sulkava.

Sulkavan maakirjoissa 1643-50 Mäntysessä on kolme taloa: Per Bertilsson ja Per Persson Hyväriset sekä Anders Konsti. Samat isännät on mainittu jo ensimmäisessä Sulkavan kylättömässä maakirjassa 1640 Partalan kymmeneskuntaan kuuluvina

Samat kolme isäntää mainitaan aikaisemmin Puumalan maakirjoissa Partalan kymmeneskunnassa, Hyväriset 1629 -39 ja Konsti 1633-39 1639. Puumalan henkikirjoista näitä isäntiä ei kuitenkaan löydy. Henkirahansa ainakin Per Bertilsson Hyvärinen ja Anders Konsti näyttävät maksaneen 1630-luvulla Juvalla Härkälän kymmeneskunnassa 1635.

Suurempi osa taloista kuului Juvan Suurmiemen kymmeneskuntaan ja liitettiin Sulkavaan vasta myöhemmin. Juvan maakirjassa 1651 mainitut 8 Mäntysen taloa ovat 1653 Sulkavan maakirjassa (yksi taloista Suurmanille läänitettynä).

Samaan aikaan kuitenkin alkuperäisistä kolmesta talosta näyttäisi olevan jäljellä vain Per Persson Hyvärisen talo Partalan kymmeneskuntaan merkittynä. Per Bertilsson Hyvärisen talo on kuitenkin Sulkavalla läänitettyjen joukossa (Burghausen) isännäksi vaihtuneena Bertil Hyvärinen. Anders Konsti on palautettu Juvan ainoaksi Mäntysen maakirjaisännäksi Juvalle 1653.

Anders Konstin vaihtelu kahden pitäjän kansalaisena selittynee esim. Juvan maakirjasta 1663, missä hänen mainitaan varustavan rakuunaa yhdessä Per Persson Hyvärisen kanssa. Konstilla on Juvan puolella 1 veromarkka ja Hyvärisellä Sulkavalla 2 veromarkkaa. 1664 Anders (Andersson) Konsti on siirtynyt taas Sulkavalle Per Persson Hyvärisen tilalle, nyt 3 veromarkan haltijana.

Useimmat vuonna 1653 Juvalta Sulkavan maakirjaan siirrettyjen talojen isännistä voidaan Sulkavan henkikirjoista löytää jo kymmenkunta vuotta aikaisemmin eli 1640-luvulla.

Niinimäki

Näärinki

Pulkkila

Punnola

Rahkolantaipale

Rauhaniemi

Ruottila

Kylän muutokset

Kyseessä on alunperin Juvan Mattilan kymmeneskuntaan kuuluneet kolme taloa, joista Sulkavaan liitettyinä muodostuu Ruottilan kylä. Juvan maakirjoissa ei esiinny Ruottilaa kylännimenä.

Sulkavankin maakirjoissa kylännimi Ruottila vakiintuu vasta 1664 maantarkastuksen yhteydessä.

Ennen maantarkastusta Ruottilan talot on merkitty juvalaisiin kyliin: Ruottiset Kiiskilään, Tuhkuset Kaskiiseen ja Ahoset Kiiskilään tai Vehmasnäärinkiin.

Ryhälä

Kylän muutokset

Sulkavan maakirjoissa 1643 ja 1645 Ryhälään merkityt kahden talon isännät voidaan ennen kylien merkitsemisen aikaa löytää Puumalan maakirjoista. Puumalan Ryhälässä on 1643 ja 1645 neljä isäntää. Pienempi osa kylästä on siis liitetty Sulkavaan.

Maakirjasta 1650 lähtien Sulkavalla on vain yhden talon Ryhälä ja toisen siirretyn talon isäntä Hans Jönsson Lauritsainen löytyy taas Puumalan puolen maakirjoista 1650-62.

Sairalanmäki

Kylän muutokset

Kyseessä on alunperin Juvan Mattilan kymmeneskuntaan kuulunut talo, josta tulee yhden talon kylä, mutta kylännimeä Sairalanmäki ei esiinny Juvan maakirjoissa. Talo on merkitty Juvalla 1643-51 Soiniemen kylään (jostakin syystä Juvan maakirjassa vielä siirron jälkeenkin vuonna 1660).

Huomionarvoista on, että Juvan Soiniemessä on samaan aikaan 1643-51 kaksi Peer Matilainen -nimistä isäntää, joista Matilainen Teräs jää Juvalle ja Matilainen Läpinaula (Läpineula) siirtyy Sulkavan maakirjaan.

Sulkavaan liitettynä kylännimeksi merkitään 1653-62 vaihdellen Soiniemi, Hamula, Ruottila ja vasta 1664 vakiintuu kylän nimeksi Sairalanmäki.

Seppälä

Sipikumpu

Soiniemi

Sulkava

Telataipale

Tuusmäki

Väätälänmäki

Ylisenauvila

Kylän muutokset

Ylisenauvila näyttää olevan vanhempi kylännimi kuin 1700-luvun puolivälin jälkeen kirkonkirjoissa yleistyvä Yliselänauvila tai Yliselän-Auvila.

Veroluetteloissa alkuperäinen nimimuoto säilyy.

Paikannimet

Aufwila →Auvila

Auvila

Caipola →Kaipola

Caitais →Kaitainen

Cammoila →Kammola

Carilalain →Karjulanmäki

Eerikkälä

Halltula →Halttula

Halttula

Haltula →Halttula

Haltula By →Halttula

Hamula, →Hamula

Hasula

Haukiniemi →Karjulanmäki

Haukiniemi By →Karjulanmäki

Haukiniemj →Karjulanmäki

Hiismäki

Hijsmäki →Hiismäki

Hijssmäki →Hiismäki

Hijssmäkj →Hiismäki

Kaipola

Kaitainen

Kammola

Karialanmäki →Karjulanmäki

Karialanmäki By →Karjulanmäki

Karialanmäkj →Karjulanmäki

Karjulanmäki

Kaskii

Kaskis →Kaskii

Kiiskilä

Kijskilä eller Kaskis →Kaskii, →Kiiskilä

Kiskilä →Kiiskilä

Kiskilä och Kaskis →Kaskii, →Kiiskilä

Koskutjerfwj →Koskutjärvi

Koskutjärvi

Kyrsieby →Kyrsyä

Kyrsyä

Leipämäki

Lingoila →Linkola

Linkola

Läipämäki →Leipämäki

Läipämäkj →Leipämäki

Mendyla →Mäntynen

Mendylä →Mäntynen

Mendys →Mäntynen

Mändyis →Mäntynen

Mändylä →Mäntynen

Mändys →Mäntynen

Mäntynen

Niinimäki

Ninimäckj →Niinimäki

Ninimäki →Niinimäki

Ninimäkj →Niinimäki

Nininmäki →Niinimäki

Nähringh →Näärinki

Näringh →Näärinki

Näärinki

Pulkila →Pulkkila

Pulkkila

Pullkila →Pulkkila

Punnola, →Punnola

Punola →Punnola

Rachkolantaipal →Rahkolantaipale

Rahkolantaipale

Raudianiemi →Rauhaniemi

Rauhaniemi

Rautaniemi →Rauhaniemi

Rautaniemj →Rauhaniemi

Rautiannemi →Rauhaniemi

Rautien Niemi By →Rauhaniemi

Rauwanniemi →Rauhaniemi

Reitieniemj →Rauhaniemi

Rotila el:r Soiniemj →Ruottila

Rotilaby →Ruottila

Ruottila

Rutieniemi By →Rauhaniemi

Ryhälä, →Ryhälä

Ryhälä By →Ryhälä

Sairalanmäki

Sairamäkj →Sairalanmäki

Seppälä

Sipikumbu →Sipikumpu

Sipikumpu

Soiniemi

Soiniemj →Soiniemi

Sulkava

Suåniemi →Soiniemi

Säppälä →Seppälä

Telataipal →Auvila

Telataipale

Tusmäki →Tuusmäki

Tuusmäki, →Tuusmäki

Väätälänmäki

Wätala →Väätälänmäki

Wätälä →Väätälänmäki

Wätälä By →Väätälänmäki

Wätäläby →Väätälänmäki

Ylisenauvila

© Väinö Holopainen 2024